15.3.13

London Anime Con 2013


Kulkuritar kuvaajana (kuva by Katariina Ihalainen)

London Anime Con kutsui minua ja kolme luokkatoveriani ohjelman teon merkeissä. Tarvitsimme osuuskuntamme tuottavalla televisiokanavalle vapaana olevalle ohjelmapaikalle sisältöä, joten alunperin suunnitellusta lomareissusta tuli samalla työmatka. Olimme jo aiemmin saanneet pressikortit järjestäjiltä, joten ongelmaa sisällepääsyssä ei ollut.

En ole ikinä ollut animeconeissa. Animea ja mangaa olen tullut harrastaneeksi viimeksi ylä-asteella ja lukion alussa. Takaraivossa oli pieni pelko siitä, että tulisi ulkopuolinen olo enemmän asiasta tietävien joukkossa. Kuitenkin kaikki menikin ihan eri tavalla. Matkatovereistani kaikki muut olivat käynneet useissa animeconeissa Suomessa ja heiltä sainkin paljon tietoa siitä, miten juuri tämä coni erosi Suomen tapahtumista.


pukukilpailun finaalistit

London Anime Con oli k-18 tapahtuma. Joillekin tämä saattaa herättää ajatuksia kaiken maailman pervoista japanilaisista seksileluista ja joku saattaa innostua ajattelmaan lonkeroita. Silloin saa kyllä pettyä pahasti. En kokenut kertaakaan oloani ahdistuneeksi conissa, eikä mitään niin sanottuja aikuisten leluja ollut missään esillä. Ainoastaan mainoksina japaninkieliset sanat(esimerkiksi yaoi, poika+poika eroottista animemateriaalia) kertoivat mitä myyjillä oli myytävänä tiskin takana piilossa. Conissa ei cosplayaajatkin olivat aika kesysti pukeutuneita, mitä nyt muutama tyttö oli pukeutunut roolihahmonsa tapaan pienehköihin vaatteisiin. Kuitenkin vaateiden peittävyys ei eronnut loppupelissä paljoa normaalien yökerhojen asiakkaiden pukeutumisesta. Itse asiassa siellä oli paljon, paljon siveellisempi meininki.



Kaksi kuvaa yläpuolelta by Katariina Ihalainen

Rigivarusteet päällä ja kamera käsissä oli mahtavaa kulkea värikkäästi pukeutuneiden ihmisten keskuudessa. Ihmiset olivat ystävällisiä, eikä heitä pelottanut hymyillä kameralle. Käytännössä katsoen ihmiset olivat tulleet kuvattavaksi coniin ja välillä tuntui siltä, että sitä kuvatumpi ihminen, sitä paremmin hän oli onnistunut tavoitteessaan; herättämään haluamansa hahmon henkiin.

Tunnelma oli kuin pitkään jatkuvista Halloween-bileistä. Aikuiset ihmiset olivat pukeutuneet mitä huimempiin asuihin, baaritiski oli koko ajan auki ja illalla alakerta muuttui isoksi tanssilattiaksi. Päivien aikana esiintyi monia eri bändejä ja artisteja, erilaiset myyntipöydät houkuttelivat väreillään ja taiteilijat ikuistivat ihmisiä paperille.



kansainvälistä letkajenkkaa

Yksi asia mikä erotti kuulemma aikuisten animetapahtuman verrattuna nuorten tapahtumiin merkittävästi baarin lisäksi oli Cosplayhuutokauppa. Eri cosplayaajat vapaaehtoisesti pistivät itsensä huutokaupattavaksi ja kaikki rahat menivät hyväntekeväisyyteen Japanin tsunamin uhrien hyväksi. Kyselin myöhemmin ihmisiltä, että jos olisi ostanut itselleni vaikkapa jonkun pokemoniksi tekeytyneen, mitä minä tekisin hänellä? Vastaus oli kaikilla sama; "Annat rahat aina hänen käteen ja käsket hakea juomia baarista. Ei heidän ole pakko tehdä mitään muuta." Alaikäisillä tätä ei ainakaan Suomessa voisi kuvitella tapahtuvan, mutta aikuisten hyväntekeväisyystapauksena tämä oli ihan hauska tilaisuus.


Tämä mies on nähty myyntipöytänsä kanssa myös Suomen coneissa

Kyselin matkakumppaneiltani eroja Suomen ja Lontoon conejen välillä. Ensimmäisenä pintaan nousi ikäkysymys. Suurin osa Suomen animeconeista ovat kaikenikäisille sallittuja, mutta siitä huolimatta kävijät ovat suurimmaksi osaksi alaikäisiä. Suomen coneissa kuulemma aikuinen harrastaja pomppaa välillä ihan väärällä tavalla esiin ja samalla myös ärtyyntyy samanikäisten harrastelijatovereiden puuttumisen takia. Suomessa myös ennakkoluulot aikuisharrastajia kohtaan ovat vahvemmat kuin Lontoossa. Lontoossa harrastajia oli kaikenikäisiä, kokoisia ja eri kulttuureista. Ihmisiä oli myös tullut kaikkialta maailmasta. Tapasimme ihmisiä muun muassa Tanskasta, Skotlannista ja Ranskasta. Ihmiset olivat myös kuulemma paljon avoimempia ja heidän kanssaan oli helpompi keskustella kuin Suomessa. Uusien ystävien hankkiminen olikin helppoa siellä.


Animecon oli kiva tilaisuus ihan näin ei-niin-edes-sunnuntaiharrastelijalle. Tunnelma oli lämminhenkinen ja kotoisa, ihmiset mukavia ja halukkaita tutustua sekä iltabileet olivat yhdet hauskimmista vähään aikaan. Suosittelen suomalaisille harrastajille lähtemään käymään, saatte varmasti enemmän tapahtumasta irti kuin minä. Meitä kyseltiin jo takaisin uudestaan kuvaamaan, mutta aika näyttää vaan milloin pystymme seuraavan kerran lähtemään. Tässä lopuksi vielä se meidän tekemä ohjelma, jonka ansiosta tuli käytyä elämäni ensimmäisessä animeconissa.

2 comments:

  1. aaa ei lylly tossa vikassa kuvassa on Mokan cossaaja Rosario+Vampiresta, miksen nähny livenä ;__; ihana pantsuanime

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se tais olla ekan päivän kuvausmateriaalista tuo screenshot, varmaan ennen kuin te tulitte Marikan kanssa. :/

      Delete