20.3.12

Shoppailumatka opiskelijabudjetilla: Lontoo


Lontoo on kaupunki, jonne ei mennä löhöilemään. Mikään aika ei tunnu riittävän tutustumaan koko kaupungin tarjontaan eikä se ole tarkoituskaan. Yksi käyntikerta Lontoossa ei vaan riitä. Lontoosta löytyy jokaiselle jotakin ja kaikille kaikkea, myös opiskelijabudjetilla.

Tämä oli minulle kolmas kerta Lontoossa, joten en käyttänyt aikaani jo aiemmin tutustumiini perinteisiin turistikohteisiin. Tämä oli enemmän tutustumista Lontoon syvempään olemukseen. Matkaani helpotti budjetillisesti ystävän asuntoon majoittautuminen ja heidän neuvot, käytännössä katsoen kaikkeen, olivat korvaamattomia. He osasivat viedä minua myös paikkoihin, mihin en itse olisi osannutkaan mennä. Kävin neljän päivän reissun aikana muun muassa Amy Winehousen lempibaarissa nimeltään The Hawley Arms, ottamassa korvalävistyksen Camden Townissa, ihmettelemässä Occupy London- mielenosoitusta sen viimeisinä päivinään, kiertämässä useita kymmeniä Brick Lanen vintagekauppoja ja osallistumassa lontoolaisiin kotibileisiin.

The Hawleys Armsin terassin ulkovalaistus


Räjähtänyt Amy Winehouse- fani pitkän päivän jälkeen

Jos haluaa ostoksille, Lontoosta löytyy ihan kaikkea. Camden Town on menettänyt hohtoaan muutaman vuoden takaisen reissuni jälkeen turismin löydettyä paikan, mutta se on edelleen käymisenarvoinen. Camden Lock Market on täynnä kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta ison rakennuksen takaa kannattaa käydä tutkimassa myös Camden Stables Market. Vanhaan hevosmarkkinatiloihin on jätetty karsinat paikoilleen myyntikojuiksi ja rautaiset hevospatsaat vahtivat järjestystä joka nurkassa. Camden Stables Marketista löytyy myös yksi kuuluisimmista liikkeistä Camden Townissa, Cyberdog. Cyberdogissa on vierailtava, vaikka ei ostaisikaan mitään ja vihaisikin genreä, jota se edustaa. Tämä maailmallakin tunnettu ravehenkinen kauppa on täynnä futuristisen gootin vaatteita pimeässä hohtavineen yksityiskohtineen. Kauppa on itsessään kuin oma maanalainen bilekeskus, jossa pauhaa huumaava teknomusiikki. 

Cyberdogin sisäänkäynti

 Camden Town

Stables Market

Yksi kymmenistä hevospatsaista

 Vähän käsitystä siitä, kuinka hevoskarsinat toimivat kojuina. Takana olevat auki, edessä olevat kiinni.

Camden Townin ruokakojuja

Primark on yhtä aikaa tavarataivas ja tavarahelvetti. Toisin kun muut tavaraketjut, jotka tuottavat tavaransa myös ulkomailla halvalla, Primark ei ota yksittäisestä tuotteesta paljoakaan voittoa. Sen menestys piileekin ajatukseen “myydään halvalla ja paljon”. Primark oli ainakin minulle kohde jo ennen kuin olin edes matkalla Lontooseen. Ostin kahdet kengät kahdellatoista punnalla ja voin veikata, että Suomessa olisin saannut veloittaa samanlaisista kengistä yhteensä helposti yli satasen. Laadusta voin sanoa, että lähes neljä vuotta sitten Primarketista ostamani vaatteet ovat vielä hyvässä kunnossa ja käytössä. Primark on aina täynnä ja siellä on joka päivä suomalaiseen makuun kamala tungos, eli kannattaa jättää shoppailua vihaavat matkakumppanit jonnekin kahvilaan siksi aikaa. Kannattaa myös suunnata sinne aamulla, kun ei ole vielä suurinta ryysystä. Samalla kannattaa varautua, ettei tule sokeaksi tavaran halpuudelle. Moni on sanonnut ostaneensa jonkun paidan Primarkista vain sen takia kun se maksoi punnan. Myöhemmin on tullut sitten todettua, ettei oikeasti käytäkkään sellaista paitaa. Primarketteja löytyy ympäri Lontoota, mutta isoin on Oxfort Streetillä.

Ystäväni tiesivät hulluuteni vintageen, antiikkiin ja kaikkeen epämääräiseen vanhaan krääsään. He veivätkin minut Brick Lane Marketiin. Alueella on aina sunnuntaisin iso rakennus täynnä myyntikojuja ja yksi kerros on pyhitetty vain ja ainoastaan vintagevaatemyyjille. Alueella myydään myös todella vanhoja kameroita, koneita, desinghuonekaluja ja oikeastaan ihan kaikkea mitä vaan voi antiikkiin hurahtanut ihminen toivoa. Brick Lane Market on tällä hetkellä trendikkään alamaailmakulttuurin tiedossa, mutta ystäväni sanoivat sen nousevan koko ajan enemmän ja enemmän suosioon ihmisten tietoisuuteen ja sille saattaa käydä samalla tavalla kuin Camden Townille turismin saapuessa sinne. Yhteistä kaikille marketeille on se, että sieltä saa hyvää ruokaa kojuista ostettuna. Kojuissa myydään kaikkea niin makkaraperunoista sushiin. Itse kokeilin Brick Lane Marketissa kojuruokaa ja en sitten koko reissun aikana enää syönyt muualta kuin kojuista. Täydellistä opiskelijabudjetille: halpaa, hyvää ja paljon.
Brick Lane Market: vintagemarket
 vintagemarketin tarjontaa

yksi kymmenistä vintagemyymälöiden tarjonnasta

COOKIES <3
 
Brick Lane Marketin kojuruokaa. Maistui paljon, paljon paremmalle ku näyttää. 5 puntaa

Lontoo on yllättävän halpa kaupunki. Kaksi kauppakassillista ruokaa lähtee kymmenellä punnalla matkaan ja viiden litran pullo Strongbow-siideriä maksaa noin kolme puntaa. Baareissa juomien hinta on lähes sama kuin Suomessa ja ulkona ateriointi riippuu ihan siitä missä haluaa syödä. Jos haluaa ruokailla suosituissa turistikohteissa, kannattaa varata rahaa. Joskus kun kysyi vaateliikkeiden kassalla, että saako opiskelija-alennusta, he myönsivät sitä. Yhdessäkin liikkeessä nimeltään Forever 21 sain alennusta viisikymmentä prosenttia. Tosin tämä vaatii opiskelijakortin, jossa lukee ruotsiksi Student kort. Siitä lontoolaiset ymmärsivät kyseessä olevan opiskelijakortti, kun suomenkielestä versiosta ei voi edes veikata tarkoitusta. Voin kerrankin sanoa kaksikielisyydestä olleen itselleni rahallista hyötyä.

Eniten rahaa kului Lontoon sisällä matkustamiseen. Päivälippuja saa ostettua metroasemilta laitteista, joiden hinta myös riippuu päivänajasta milloin ostat. Jos olet aikaisemmin liikenteessä, maksat muutaman punnan enemmän kun päiväsaikaan. Kuitenkaan päivälipun hinta ei tule olemaan yli kahdeksaa puntaa. Samalla lipulla voi myös kulkea busseilla ja se toimii yönkin yli kello neljään asti. Jos et kulje joka päivä pitkiä reissuja, silloin kannattaa ostaa viidellä punnalla Oyester-card. Siihen saa ladattua niin paljon rahaa kun käyttää matkoihin. Lataaminen onnistuu samoilla automaateilla, joista voi ostaa päivälippuja.

Paras neuvoni opiskelijoille löytää tekemistä on etsiä ensin yliopistokampus. Lontoossa jokaisessa yliopiston kampuksen tiloissa on opiskelijatoiminnalla pidettävä baari, jonne opiskelijat kokoontuvat koulun päätyttyä tai lounastunneilla. Juomat ovat halvimmat kaupungissa ja opiskelijat valmiita neuvomaan minne kannattaa mennä. Halusitpa sitten kierrellä myymälöitä, käydä kiertämässä nähtävyyksiä tai tutustua menomestoihin, parhaat vinkit löytyy heiltä. Uusia ystäviäkin tulee helposti neuvoja antavien riveistä. Lontoossa on erittäin ystävällisiä ihmisiä ja siellä ei pelätä pyytää anteeksi, jos tönäisee pikkaisenkin toista ihmistä ruuhkassa. Jos tulee ongelmia, aina löytyy ihminen joka on valmis neuvomaan; jopa silloin kun et ehdi edes kysymään.

19.3.12

Last days of Occupy London

"Occupy London is a non-violent protest and demonstration against economic inequality taking place in London, United Kingdom, which started on 15 October 2011. Its original remit was to unite workers and unemployed alike in order to bring to the fore, the lack of affordability of housing in the United Kingdom, social injustice, corporate greed and the influence of companies and lobbyists on government. Thwarted in their original aim to camp outside the London Stock Exchange, a camp was set up nearby next to St Paul's Cathedral. On 18 January 2012 Mr Justice Lindblom granted an injunction against continuation of the protest; but the protesters remained in place pending an appeal.The appeal was refused on 22 February, and just past midnight on 28 February bailiffs supported by City of London police began to remove the tents." - Wikipedia, 6.3.2012



Lontoon matkan aikanani tulin todistamaan samalla Occupy Londonin viimeisiä päiviä. Kaikilla lontoolaisilla tuntui olevan mielipide mielenosoituksesta ja mielipiteet olivat myös vahvoja. Jutelin matkan aikana muun muassa miehen kanssa, jonka tehtävä oli vahtia St. Paulsin kirkon läheistä aukiota, ettei sinne pääsisi pystyttämään telttoja. Hän sanoi seisovansa koko päivän aidatun alueen vieressä katsoen, ettei kukaan pääse aukiolle. Hän keskusteli kanssamme pitkät pätkät ja vaikutti siltä, ettei häntä haitannut työskennellä näin. Kirkossa olleet vartijat ja työntekijät vaikuttivat taas ärtyneiltä kun yritin kysellä heiltä miten he näkevät tilanteen. Samaan aikaan telttailijat kuuntelivat musiikkia ja tanssivat ohikulkijoiden ihmetellessä.


Aina valitetaan, että nykyajan nuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta tai nuoria ei kiinnosta. Kuitenkin politiikasta kiinnostuneet nuoret ja omia aatteiden puolesta puhuvat ärsyttävät. Maailmassa tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä. Maailma tarvitsee radikaalisti ajattelevia nuoria, jotka ovat valmiita pistämään itsensä likoon omien aatteittensa eteen. Maailma ei olisi koskaan kehittynyt mihinkään, ellei joku olisi tuonnut omia aatteitaan esille. Kaikki radikaalit ajattelutavat eivät tietenkään ole omieni aatteitteni mukaisia, mutta ihailen ihmisten rohkeutta. Yritän aina katsoa asiaa monelta eri kantilta, vaikka ajattelisin toisen osapuolen olevan suurin idiootti maan päällä.

Telttaleirimielenosoitukset hakevat vielä muotoaan ja uusia väkivallattomia mielipiteen ilmaisutapoja on varmasti kehitteillä. Media-alan opiskelijana tiedän mainonnan helppouden ja myös vaikeuden. On vaikea saada ihmisiä vaihtamaan mielipiteitään tai kuuntelemaan asioista, jotka ovat epämielyttäviä ja niistä ei haluta kuulla. Olisi mielenkiintoista ihan vain mainostusmielessä yrittää herättää ihmisten kiinnostusta asioihin, jotka he itse kokevat epämielyttäviksi ja itselleen sopimattomaksi. 

St.Paul'sin edusta 26.2.2012


 
St.Paul'sin edusta 28.2.2012

Yksi asia vaan mikä minua surettaa yleensä mielenosoituksissa on poliisin herjaaminen. Yksittäinen poliisisetä tai -täti ei ole se vihollinen, jota vastaan pitäisi hyökätä. Suomessa ainakin mielestäni poliisi on omien henkilökohtaisten kokemuksieni mukaan toiminut ihan oikeudenmukaisesti kaikissa tilanteissa. Tietysti jokaisella muullakin on omat kokemuksensa, mutta poliisitkin tekevät vain työtään. Voin ainakin samaistua tunteeseen, jossa on joutunut työssään huonostikäyttäytyvän humalaisen henkilön kanssa. Ihmisiä hekin vain ovat, samoin myös poliisit. Työtilanteissa ja opiskelupaikassani olen oppinut käyttämään sanontaa; asiat riitelevät, eivät ihmiset. Siinä mielessä arvostan Occupy Londonin ihmisiä, koska he ovat alusta asti painottaneet väkivallattomuuteen. 


Naurettavaa jutussa on kuitenkin mitä näin matkustaessani sen jälkeen kun telttat ja mielenosoittajat oli poistettu. On ihan eri asia, jos teltat olisi vain poistettu eikä paikanpäällä olisi mitään ilmoituksia. Suositulle turistipaikalle oli kuitenkin, jotain laitettava selittämään parikymmenen poliisin kiertely aidatulla alueella, joka on aidattu tiiviisti. Alueella oli miehiä pesemässä painepesureilla kivilaattoja, jossa edellisenä päivänä oli teltat. Kyltti aitauksien vieressä kertoi, että kyseessä oli "purukumin poistaminen"-siivous. Turisteille ei haluttu kertoa teltoista ja ei siinäkään nyt mitään, mutta purukumin poistamista aidatulta alueelta kahdenkymmenen poliisin kiertäessä? Miksei sitä kylttiä olisi vaan voinnut jättää pois? Miksi pitää valehdella tuollaisista asioista? Ymmärrän imagon säilyttämisen ja mainonnan tärkeyden media-alan opiskelijana, mutta rajansa kullakin.


En minä paljoa ymmärrä politiikasta, enkä ymmärrä vieläkään kaikkea mistä tuossa mielenosoituksessa oli kyse. Kuitenkin halusin raportoida jotakin asiasta, koska se oli yleinen keskustelun aihe koko matkani ajan.

14.3.12

Lyhytelokuva Paljastukset

Aivan mahtava fiilis!

Lyhytelokuvan kuvaaminen takana päin eikä enää tarvitse stressata sitä. Oma asunto muuttui kolmeksi päiväksi kuvauspaikaksi ja pieneen huoneistoon mahdutettiin muun muassa viisitoista henkilöä, valaisukalusteet, lavastukseen tarvittavat kalusteet, kamerantarvikkeet ja kaikkien jopa kenttäkeittiö. Mahtavan hiostavat ja ahtaat neljä päivää.

Onneksi se on nyt ohitse ja pystyy hengähtämään. Sain eilen siivottua suurimman osan sotkuistani pois ja asunnostani alkaa taas tulla koti. Parasta oli kuvausten jälkeen ottaa jätesäkit ikkunoista pois. Ne oli laitettu estämään auringon valon pääsy sisään, koska tapahtumasarja keskittyi pimeän aikaan. Mulla on taas maisema! Ja hyvään aikaan, siellähän on aivan mahtava sää!

En ole ehtinyt paljoa kirjoittamaan mitään elokuvan takia Lontoosta tai muustakaan, mutta nyt sitä tulee sitten. Kuviakin lupailen laittaa ensi kerralla. Oon niin väsyneen onnellinen.

2.3.12

London crib

talo kadulta kuvattuna

Kolmas kerta Lontoossa oli aivan mahtava. Unipaikkana toimi ystävän opiskelija asunto, joka oli kolmekerroksinen perinteinen englantilaistyylinen rivitaloasunto. Hänen kanssaan asunnossa asui myös kolme muuta opiskelijaa. Sinä yönä kun saavuin asunnossa asui kuitenkin yhteensä kahdeksan ihmistä. Vitsailimmekin koko ajan kommuunielämisestä kun meitä oli niin paljon. Mahtavia ihmisiä ja ongelmia ei tullut edes suihkuvuorojen kanssa. Näinhän sen pitäisi mennä missä tahansa opiskelija-asunnossa.

 talo takapihalta kuvattuna
  
aurinkoinen takapiha

 HARRY <3

olohuone(kotibileet alkamassa, siksi ilmapalloja)


 Niin paljon asiaa Lontoosta ja vinkkejä sinne matkustaville, ettei kaikki mahdu yhteen postaukseen. Tulossa mm. vintage marketista, Occupy London-liikkeen viimeisistä päivistä ja opiskelijan vinkit Lontoon matkailuun.