21.2.12

Lavastusta ja maskeerausta


Meillä on meneillään lyhytelokuvaprojekti nimeltään Paljastukset. Toimin elokuvassa lavastajana, puvustaja ja maskeeraajana. Mielekästä touhua, joka aiheuttaa vielä mahahaavan.

Elokuva on ahdistava parisuhdedraama, jossa mies tulee pimeään asuntoonsa ja hänet kolkataan. Herättyään asunnossaan sidottuna tuoliin hänelle selviää kolkkaajan olleen hänen naisystävänsä. Tunnelma tiivistyy salaisuuksien paljastuessa ja tilanne kasvaa uhkaavaksi. Lavastuksellisesti halusin asunnon näyttävän mahdollisimman ällöttävältä omasta mielestäni. Hotellihuonemainen, "miellyttää varmasti kaikkia"-tyyli ällöttää minua. Kliininen, eloton ja mahdollisimman epämaanläheinen tyyli on minulle vaikea luoda, mutta yritän parhaani ja olen koittanut luoda sen alusta asti mahdollisimman hyvin. Kaikki on tarkkaan harkittu, mutta pelkään ettei kokonaisuus näytä elokuvassa siltä kuin sen kuuluisi näyttää. Stressiä!



Tässä kuvia itsetehdyistä tauluista elokuvaa varten. Rakas matkalaukkuni vilahtaa alemmassa kuvassa :)


Kankaat tauluja varten on ostettu Tampereelta Eurokankaasta. Ylempi punertava taulu on vain kangas teipattu oman canvastauluni päälle ja sieltä vähän pilkistää Havannan kaupunkimaisemaa. Kehykset jouduin ostamaan alempiin tauluihin. Alunperin olin ajatellut askarrella kaikki kehykset itse, koska ajattelin sen tulevan halvemmaksi. Loppupelissä hyvän tuloksen saamiseksi askartelemalla olisi kumminkin mennyt melkein saman verran rahaa kuin näin helpomman kautta. Monta asiaa hoidettu lavastuksellisesti ja monta vielä hoitamatta. Ja puvustus kesken ja maskeeraustakaan ei voi kunnolla harjoitella ja ÄÄÄ!

Kerrotaanpa välissä jostain muusta. Kävin siis ekaa kertaa Uudessakaupungissa... vai onko se Uusikaupungissa? Varmaan tuo viimeisimpänä mainittu. Se oli niin nätti kaupunki. Siitä näkee kyllä heti, että se on ehdottomasti yksi kauniimpia kaupunkeja Suomessa kesällä. Nätti satama ravintoloineen ja kauniita puutaloja keskusta pullollaan. Rakkautta ensi silmäyksellä. Kuvia tulee myöhemmin.

Ja sitten takaisin meikkiin ja hiuksiin. Olen tottunut näpräilemään paljon päätäni ja välillä se näkyy hiuksien huonossa laadussa. Jouduin leikkauttamaan huonoja latvoja pois, joten nyt tukku tuntuu niin lyhyeltä :( mutta onneksi saan ainakin väriä tänään päähän ystävän avustuksella :) Tuossa alhaalla on vähän kuvaa nykyisestä tilanteesta. Kampaus ja meikki oli ystävänpäiväjuhliin, tosin kampaus on lässähtänyt ku oli niin laiska laittamaan sitä kunnolla. Irtoripsiä en käytä jatkuvasti, ainoastaan joskus ku on luovemmalla päällä ja haluaa leikkiä meikillä.




Hiuksiani taas laitan melkein päivittäin. Arkikampaukset ovat nopeita ja yleensä mukavan räjähteneitä. Töihin jaksaa panostaa ja aina välillä jaksaa olla luovemmalla päällä. En tiedä mistä tämä kampausten kokeilu aikoinaan lähti, siitä on vain tullut mukava luovuudenpurku tapa. Tämä kuvassa oleva kampaustyyli on jo monta kertaa teettetty tähän päähän, mutta luulisin aikoinaan saaneeni inspiraation TruBlood -sarjan vamppyyrihahmolta nimeltään Lorena(kuva alhaalla).


Myöhemmin samaa hiustyyliä on näkynyt myös laulaja-artisti Paloma Faithillä ja muillakin julkkiksilla. Tykkään inspiroitua erilaisista hiusmalleista, niin klassisista vanhoista ja myös veistosmaisista kampauksista.

Mutta tässä kaikki tällä kertaa. Matkalaukku täytyy jo hyvää vauhtia Lontoon tarvikkeista.

No comments:

Post a Comment